Mental Health Promotion

Nostalgia-projekti: Työkirja ryhmille mielenterveyden edistämiseen

Lassander Maarit — Tue, 08 Mar 2011 10:55:38 GMT

Nostalgia-projekti on kolmevuotinen vanhus- ja seniori-ikäisten yksinäisyydestä johtuvan syrjäytymisen kokemuksen ja masennuksen ehkäisyyn tarkoitettu Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittama hanke. Yksinäisyyden, syrjäytymisen kokemuksen ja masennuksen ehkäisyyn on käytetty ryhmätoimintaa, jossa on muisteltu mennyttä ja pyritty rakentamaan parempaa tulevaisuutta. Tavoitteena on ollut ryhmien toimiminen vapaaehtoisten, kurssitettujen ryhmänohjaajien ohjauksella. Projektin tuotoksena on valmistunut vapaaehtoisten ryhmänohjaajien käyttöön tarkoitettu Työkirja-kansio, joka on testattu ryhmissä. Ajatuksena kansiota tehdessä on ollut se, että sitä voi käyttää kuka tahansa vapaaehtoinen ryhmänohjaaja. Vinkiksi ryhmänohjaajille on tehty myös tuolijumppa-dvd sekä valikoima muistelukuvia.

Taitoverkko - Verkostotyön malli senioritaloihin

Lassander Maarit — Tue, 08 Mar 2011 10:44:27 GMT

Verkostotyön malli on tarkoitettu senioritaloihin tai asuintaloihin, joissa suurin osa asukkaista on vanhuksia. Mallin tavoitteena on turvallisen kotona asumisen tukeminen, tapaturmien ja terveysriskien ennaltaehkäiseminen, yhteisöllisyyden ja yhteisön sosiaalisen pääoman lisääminen sekä fyysisen toimintakyvyn tukeminen. Toteutuksen pääpaino on moniammatillisella verkostotyöllä. Kolmas sektori, yritykset ja kunnat toimivat yhteistyössä.

HYVINVOINTITREENIT®

Lassander Maarit — Thu, 03 Mar 2011 12:18:28 GMT

Hyvinvointitreenien® tavoitteena on vahvistaa ja edistää ikäihmisten (+65v.) kokonaisvaltaista hyvinvointia ja toimintakykyä. Hyvinvointitreenien® tarkoituksena on omanlaisen ”hyvinvointipolun” rakentaminen. Tavoitteina ovat: - omien voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen - aktivoituminen - virkistyminen ja elämänilon lisääntyminen - omanarvontunnon kohentuminen - uusien ihmissuhteiden löytyminen arjen tueksi Lisäksi kurssi aktivoi osallistujia löytämään itselleen mielekästä tekemistä ikäihmisille toimintaa järjestävien tahojen tarjonnasta tai kokoontumaan kurssin jälkeen itseohjautuvana vertaisryhmänä.

HYVÄ MIELI® -RYHMÄT

Lassander Maarit — Thu, 03 Mar 2011 12:13:38 GMT

Hyvä mieli® -ryhmät on suunnattu alakuloisiksi ja yksinäisiksi itsensä tunteville yli 65-vuotiaille ikäihmisille. Varhaiskuntoutus pyrkii tavoittamaan asiakasryhmät ennen kuin tilanteet kehittyvät vakaviksi mielenterveysongelmiksi tai lääketieteellistä diagnoosia vaativiksi. Kuntoutus vaikuttaa paremmin varhaisessa vaiheessa ennen kuin mielenterveysongelmat ovat mutkistuneet tai kroonistuneet. Varhaiskuntoutuksen viitekehys on psykososiaalisessa ajattelussa, ei lääketieteellisessä, esim. surua ei medikalisoida eikä vanhuutta pidetä sairautena.

Hyvä ikä-opas

Tilia Bousios — Mon, 17 May 2010 12:19:13 GMT

Ikäjohtamisella tarkoitetaan yleisesti työntekijän iän ja ikäsidonnaisten tekijöiden huomioon ottamista päivittäisessä johtamisessa, työn suunnittelussa ja organisoinnissa, siten että jokainen - ikään katsomatta - voi saavuttaa sekä henkilökohtaiset, että organisaation tavoitteet. Hyvä ikä -työvälineet on kehittänyt Maaret Ilmarinen eläkeyhtiö Varman Evita-palveluista. Yhdessä käytettyina Hyvä ikä- työvälineillä voidaan toteuttaa systemaattisesti etenevä ikäjohtamisen prosessi, joss yksi työväline tukee seuraavaa. prosessi koostuu valmistautumisesta, tilannekartoittuksesta, suunnitelmasta, toteutuksesta ja seurannasta.

Tukipunos - omaishoidon tukipalveluhanke

Tilia Bousios — Mon, 17 May 2010 12:19:01 GMT

Eläkeläiset ry:nTukipunos -omaishoidon tukipalveluhanke toteutettiin 2005 - 2007. Hanke rakennettiin sitä edeltäneen Kumppanuuden voima –hankkeen esille nostamien kysymysten pohjalle. Tukipunoksen ydinajatuksena oli kootayhteen samassa elämäntilanteessaolevia omaishoitajia.Omaishoitajat koottiintukijaksoille neljän maakunnanalueelta. Kaikkiaanjärjestetyille tukijaksoille osallistui 101 omaishoitajaa.Hanke toteutettiin Raha automaattiyhdistyksenavustuksen turvin Varkaudessa. Hankkeessa haluttiin säilyttää aikaisemman hankkeen vahvuuksina koetut asiat: ryhmämuotoinen toiminta vertaisryhmissä, levon, toiminnallisuuden ja liikunnan yhdistäminen sekä tiedon tarjoaminen. Saatujen kokemusten pohjalta haluttiin Tukipunoksessa vahvistaa vertaisuutta. Siksi hankkeeseen rakennettiin jaksoja, jotka sisältöjensä puolesta kokoaisivat yhteen mahdollisimman samassa elämäntilanteessa olevia omaishoitajia. Omaishoitajuutta tarkasteltiin tähän pääsemiseksi tietyn elämänvaiheen kestävänä prosessina, jolla on alkunsa ja loppunsa. Joillakin tämä vaihe voi olla lyhytkin, osalla omaishoitajuus on vuosia kestävää. Hankkeen tukijaksoilla haluttiin myös tarjota omaishoitajille aikaisempaa vahvempia työvälineitä oman elämän hallintaan. Siksi tukijaksoja suunnittelemaan ja toteuttamaan haettiin kolmen eri ammattialan edustajia: erikoissairaanhoitaja, psykologi ja taideterapeutti. Heidän tehtäväkseen asetettiin keskustelujen käynnistäminen ryhmien kanssa, tiedon välittäminen, ryhmien ohjaaminen ja edellytysten luominen ryhmien jäsenten väliselle verkottumiselle. Hankkeesta tehty raportti on kirjoitettu kunnissa omaishoitajakysymysten parissa työskentelevien käyttöön jotta he voisivat hyödyntää saatuja kokemuksia ja toimintamalleja.

Työuran uurtaja -ryhmämenetelmä Ohjaajan käsikirja

Tilia Bousios — Fri, 12 Mar 2010 08:16:00 GMT

Työuran uurtaja on ryhmämenetelmä, jonka ohjelman aikana tutustutaan elinikäisen oppimisen ajatukseen, tunnistetaan omia vahvuuksia ja kehitystarpeita sekä asetetaan henkilökohtaisia tavoitteita tulevalle työuralle. Ryhmässä mietitään ratkaisuja myös siihen, miten voi löytää tasapainoa työn ja levon sekä työn ja muun elämän välille.

Ensuring Continuous Progress

Evi Kostakou — Wed, 24 Feb 2010 16:52:41 GMT

Aims

To ensure that the MHP programme is improved as it proceeds
To ensure that future MHP programmes are optimally designed

What Needs to be Done

The purpose of this activity is to ensure that the MHP programme is subject to continuous improvement as it proceeds. In addition, when a given MHP programme has been completed, it is important to ensure that any subsequent programmes take account of the experiences gained in running the first one.

These can only be undertaken effectively if there is adequate monitoring and evaluation information collected. In the case of improving the quality of a programme while it is running, monitoring information needs to be available in a timely and understandable fashion. In addition, the project must be set up in such a way that relevant information is communicated to people who are in a position to make changes to the programme, i.e. the project manager and those involved directly in implementation.

In the case of seeking to improve subsequent programmes, the timeliness of information is less urgent. However, the quality of the information needs to be high, as it must serve two functions – it must be sufficiently detailed to allow for programme design decisions to be made and it must be sufficiently persuasive to allow it to be used to influence decision makers to sanction new MHP programmes.

The activities of this phase are key to achieving better MHP both over the lifecycle of a specific programme and also over the course of multiple MHP programmes.

Who is Involved?

Project Manager, Project Team, Programme Implementers, Decision Makers

Carrying out Plans

Evi Kostakou — Wed, 24 Feb 2010 16:52:41 GMT

Aims

To communicate to participants the activities that have been selected and how they may become involved in them.
To implement each activity according to the schedule.

What Needs to be Done

Before implementing any of the activities of the MHP programme, it is important to ensure that all products; aids, materials, programme facilities and whatever is needed to run the activity is available in sufficient quantities and ready to use. Prior to the implementation of an activity a meeting should take place for all involved in the running of the activity to make sure that everything is organised and that everyone is clear on their responsibilities.

For some activities or improvements it can be useful to pre-test them in practice, before introducing them on a larger scale in the setting. Conducting a pre-test activity is also a useful way to gather participant’s reactions to the activity.

You will need to inform those involved of when the activity will be run, the duration of the activity, the cost (if any) and determine the number of individuals interested in participating in the activity.

Incentives are a useful way to encourage and maintain effective involvement during the implementation of activities. Depending on the setting, incentives such as providing T-shirts, rebates on course fees, or cash payments can encourage people to enrol in an activity or programme.

Who is Involved?

The main participants here are the Project Manager, who directs and manages the activities and the people responsible for implementing each MHP activity. The target groups will be involved as participants in the activity.

Evaluating the Process

Evi Kostakou — Wed, 24 Feb 2010 16:52:41 GMT

Aim

To assess the extent to which the project has met its objectives and targets

What Needs to be Done

The evaluation activity is concerned with transforming the information gathered during the monitoring activity from raw information into a set of assessments of the extent to which the programme has met its objectives. This activity is undertaken not only to see if the project has worked after it has finished, but also to provide ongoing feedback throughout the implementation process in order to improve the quality of the programme as it proceeds.

Evaluation may be a highly technical process for which expert help may be needed, but in its simplest form it involves comparing information that has been collected about the performance of the programme against the original aims, objectives and targets of the programme.

For a simple evaluation, you will need the aims and objectives for each of the activities that have been undertaken as part of the MHP programme. These should have been expressed as in terms that can be measured. You will also need to take account of any specific targets that have been set as part of the programme. These should then be compared to the monitoring data that has been collected. Some limited data analysis may be required (e.g. the calculations of frequencies and percentages), but no special skills are required for this level of analysis. This form of evaluation generally answers questions about the numbers taking part in the programme, their level of satisfaction with it and how the programme might be improved.

For a more complex evaluation, expert assistance may be needed, especially if it is intended to publish the evaluation as a scientific study. Generally, such evaluations aim to answer questions concerning the causation of effects or the efficiency of the interventions made. Complex statistical analysis is needed to adequately address these questions.

Who is Involved?

The Project Team, the participants in the programme, instructors, experts if involved.

Monitoring and Evaluating the Process

Evi Kostakou — Wed, 24 Feb 2010 16:52:41 GMT

Monitoring and Evaluating the Process
Evaluating the Process
Ensuring Continuous Progress

Aims

To gather information that can be used to evaluate the MHP programme
To monitor the progress of the health programme plan and adjust the plan accordingly

What Needs to be Done

At the beginning of the MHP programme, it is important to develop a monitoring protocol. This consists of stating what information will be collected, who will collect it and when it will be collected. It is too late to gather monitoring information after the programme has finished.

The kinds of information that may be of interest are:

Process information – This refers to information about the process of implementation. It might include measures such as numbers participating in the programme, satisfaction with how the process was organised and so on.
Output information – This refers to the immediate impact of the programme, and may include measures of participation individual activities, initial reactions to the programme and so on.
Outcome information – this refers to the longer term impact that the programme has had on the target groups and the organisation as a whole. Measures of outcomes include health and wellbeing, organisational performance and so on

The monitoring protocol for the MHP project should contain the following kinds of information:

The objectives of the programme (these should be stated in terms which makes them easy to measure)
Specific targets of the programme (these are generally numerically stated objectives, e.g. numbers of participants, percentage improvement in health and wellbeing)
The monitoring instruments to be used (e.g. interviews, focus groups, questionnaires)
The schedule of and responsibilities for monitoring activities

The information collected for purposes of monitoring the programme may be either quantitative or qualitative. Quantitative information may be collected via such instruments as questionnaires or interviews and allows for easy numerical analysis of the information.

Qualitative information is usually collected via interviews or other face-to-face techniques (though questionnaires may also be used). This information It provides a richer picture of what has happened than quantitative information, but is more complex to analyse during the evaluation activity

Who is Involved?

The Project Manager and project participants

Providing Feedback

Evi Kostakou — Wed, 24 Feb 2010 16:52:41 GMT

Aim

To inform participants and other stakeholders about the progress and outcomes of the MHP activities.

What Needs to be Done

Providing feedback is an essential part of implementing MHP. Participants and other stakeholders need to be informed about the process of implementing MHP and about its results. In addition, feedback needs to be obtained from participants and other stakeholders for the purposes of improving the quality of the MHP activities.

The purpose of this feedback is twofold:

Participants (or their representatives) should be informed of progress as a means of ensuring their continued participation. In addition, feedback from participants can be used as a source of information for improving MHP activities
Other stakeholders (in particular, those internal to the organisation who have sanctioned the MHP programme, need feedback in order to ensure the continuation and development of the programme in the future.

Feedback may be provided formally or informally. For managerial stakeholders, it is important to ensure that reporting feasibilities are carried out while for participant stakeholders feedback should be both formal and informal – the formal element should be part of the communications strategy of the project while the informal feedback may take place when the opportunities arise.

Who is Involved?

The Project Manager is responsible for obtaining and providing feedback. They may be supported by the Project Team.

Targeting the Actions

Evi Kostakou — Wed, 24 Feb 2010 16:52:41 GMT

Aim

To identify and engage with the main target groups for the activities.

What Needs to be Done

There are two elements to this activity – ensuring the target groups are effectively engaged in the activities and ensuring that targets are set for each of the activities that take place.

The project plan has already identified the main target groups for the MHP activities. However, there is a need to ensure that not only are these groups identified, but that they are actively communicated with and persuaded to take part in the activities through whatever are the most effective channels.

The second element of this activity is to set targets for each of the activities that take place. These may be set in terms of the expected outcomes of the activities or in terms of intermediate outcomes which may lead to the ultimate outcomes being achieved. In addition, it is important to set targets in terms of the process of implementing the MHP activities. For example, indicators such as numbers taking part in an activity, satisfaction levels with activity and any problems that may arise can all contribute to a better understanding of the implementation process.

Who is Involved?

Project Manager and Project Team

Assigning Responsibility for Activities

Evi Kostakou — Wed, 24 Feb 2010 16:52:41 GMT

Assigning Responsibility for Activities
Carrying out Plans
Targeting the Actions
Providing Feedback

Aim

To identify and assign the necessary resources, facilities and personnel to the prioritised activities.

What Needs to be Done

Each of the activities to be implemented should be listed and the resources, i.e. the aids, materials, personnel, facilities necessary to run each activity should be detailed. Additional information such as when and where the activity will take place, who will pay for the activity etc. should also be considered.

Activities may be provided in-house by qualified personnel, or by expert personnel outside the setting. There are often advantages in using in-house personnel because they are familiar with the setting’s culture and also they can relate to the problems experienced by the target groups involved of that setting more easily than someone from outside the setting.

A key part of this task is to assign responsibility for implementing each of the activities to a person or group. They will have responsibility for its organisation and for monitoring its success.

Who is Involved?

The Project Manager (and possibly the Project Team) with the assistance of any in-house personnel who may have experience of providing or obtaining training programmes.

Project Planning

Evi Kostakou — Wed, 24 Feb 2010 16:52:41 GMT

Aim

To produce a project plan that enables the project to proceed efficiently

What Needs to be Done

This activity will produce a project plan that will enable all of the participants in the project to be clear on what will happen, when it will happen, who will do it and what resources will be applied to it. The specific elements of the project plan will be:

Aims of the project
Targets of the project
Activities to be undertaken
Responsibilities and accountabilities
Budget for the project
Project schedule
Expected outcomes of the project
Contingency plans
Training needs
Resources required
Monitoring procedures

This plan will be used both for communication and project management purposes, i.e. all of the stakeholders should be aware of its details and the project manager will use it manage the operations of the project.

The plan should be implemented in a flexible manner to take account of any changes in circumstances that occur during the project.

Who is Involved?

The Project Team are responsible of developing the project plan. The project manager is responsible for its implementation.

You should note that there may be a need to change the membership of the project team at this stage and to appoint a different Project Manager. The tasks of implementing the plan are quite different to all of the activities that have taken place up until this stage. Technical and managerial skills may be needed for the remaining activities the remaining activities (depending on their nature) and these may not exist within the original project team. In addition, it is important to try to integrate the project into the mainstream of the operations of the setting – selecting a project manager who is in the mainstream will help this goal.

Selecting MHP Tools

Evi Kostakou — Wed, 24 Feb 2010 16:52:41 GMT

Aim

To select the mental health promotion tools and interventions that are most appropriate for the project

What Needs to be Done

Selecting the right MHP tools and interventions for the project is key to its success. There is a very wide range of tools available that can potentially help the implementation process. The problem for most projects is not a lack of available tools but easily identifiable and useful tools. Often the MHP implementer is confused by the information about potential tools in terms of their reliability, previous usage and how well they fit their needs.

The ProMenPol database of tools provides a guide to some of the more robust tools that are available for implementation in any of the three settings. If you need a guide to the kinds of tools that are available, this is a good place to start your search. In addition, the setting specific Toolkit-Manuals will guide you in making a choice.

Some technical knowledge is useful in making the selection of MHP tools for the MHP project. The key issue in making a selection is to ensure that the tools selected are appropriate for the kind of project you will undertake and meeting the needs of your target group.

Where possible, you should try to use MHP tools that have been evaluated, as this gives you a better chance of successfully meeting your goals. There may be circumstances where you may wish to uses tools that do not have a strong record of evaluation, such as when new tools are being launched, but even in these circumstances you should look for clear information about the quality of the tools and the support that may available when using it.

The ProMenPol Toolkit contains information on the amount of evaluation information that is available for each tool within the database.

Who is Involved?

The Project Team, backed up by technical expertise if needed.

Setting Targets

Evi Kostakou — Wed, 24 Feb 2010 16:52:41 GMT

Aim

To establish the targets for the MHP programme.

What Needs to be Done

The main task here is to set targets for the MHP programme. This activity is undertaken by the project team and, will in consultation with the major stakeholders in the setting, establish the parameters of the MHP programme. These include:

The aims of the programme – these should be set in terms that are measurable
The numbers of beneficiaries of the programme
The desired outcomes of the programme in terms, for example, mental wellbeing improvements. The desired outcomes may also be set in terms of intermediate outcomes, such as levels of social support, reductions in reports of bullying, numbers of visitors and so on.
The duration of the programme – it is important here to allow enough time for the programme to take effect.
The benefits of the programme for the beneficiaries.

The needs analysis should provide the basis for setting the targets – this will provide you with a list of issues to be addressed and an assessment of how important they are in relation to each other.

When the targets for the programme are set, you must communicate these with the major stakeholders within the setting. This will help to maintain the momentum of the programme and set realistic expectations for what might be achieved. Feedback should be taken and used to amend the programme targets.

Who is Involved?

The Project Team are involved in drafting the programme targets. The beneficiaries of the programme (or their representatives) are involved on providing feedback on these targets.

Gathering and Analysing Data

Evi Kostakou — Wed, 24 Feb 2010 16:52:41 GMT

Gathering and Analysing Data
Setting Targets
Selecting MHP Tools
Project Planning

1a Needs Analysis - Gathering Data

Aim

To define the setting’s mental health problems and needs on the basis of existing and newly collected information

What Needs to be Done

This activity has two tasks:

Gathering existing information on problems and needs
Collecting new information on problems and needs

The range and type of existing information available will vary according to the setting you are operating in. However, all settings will have information available that will be useful in identifying the mental health promotion needs of the target groups for the programme. For example, schools may have information available on pupil attendance and teacher’s reports; workplaces may have absenteeism and health and safety information while older people’s residences may have information on health status, number of visits and so on. All of these types of information may provide useful insights into mental health promotion needs.

It will also be necessary to collect new information which is more targeted to the setting and the kinds of mental health promotions needs that you expect to identify. In schools, for example, this may relate to bullying or peer support for children; in workplaces it may relate to stress at work or absence from work, while in older people’s residences, it may relate to loneliness or cognitive functioning.

A range of methods may be used to collect this information. They may involve using interviews, questionnaires, group based techniques or objective tests.

The procedures to be used for collecting this information will vary according to the setting that you are operating in – more detail on these procedures can be found in the setting specific toolkit.

Who is Involved?

The Project Team
The Target Group

1b Needs Analysis – Analysing Data

Aims

To analyse the data gathered from existing sources in order to generate an initial list of problems and needs.
To analyse the survey data and identify the main problems and needs of the target group.
To generate a report on the outcomes of the questionnaire analysis and report this to the key stakeholders in the setting

What Needs to be Done

Depending on the type, quality and quantity of data, appropriate data analysis procedures must be applied. In most cases, data analysis may be undertaken by the project team or by the project team under the supervision of an expert. However, in cases where working with confidential data is a significant concern, it may be necessary to consider appointing someone outside the setting like an external expert, or someone trusted within the setting such as a physician to perform the data analysis.

The focus of the data analysis activity is to have a problem and action orientation. Interpretation of the data in this phase will require the data to be broken down by the major demographic factors and the setting conditions. Taking the workplace as an example, information on the rate of absenteeism is in itself not meaningful in terms of needs identification. However, absenteeism rates in relation to causes, workforce demography or workplace location can provide useful information.

All of the information obtained in the needs analysis phase should be integrated during this activity.

The process of analysing data, while requiring some expertise, should be guided by the project team, and not left to an expert. In particular, it is essential that the project team pose a set of questions which are to be answered by the person undertaking the analysis. Examples of typical questions include:

What are the most important mental health problems in the setting?
Which groups within the setting report the poorest mental health?
What are the most important actions which could be taken to improve mental health?
What factors seem to influence mental health the most?

Questions such as these (and also more detailed ones) should be presented to the person undertaking the analysis of the data so that the process of identifying the most important problems can be driven by the project team as representatives of the setting.

A final issue which should be addressed during the analysis concerns confidentiality. While it goes without saying that information security procedures should be maintained, confidentiality can be breached when reporting on the data. This can arise if the groups identified in the analysis are too small. For example, a report which states that a group of five people in a specific area have reported particularly poor mental health, enabling the identification of individual persons. As a rule of thumb, it is desirable that no analysis should be performed on groups of less than twenty people.

It should be noted that there are other ethical issues apart from confidentiality which may apply, particularly in the schools and older people’s residences settings. For examples, there are issues related to duty of care, non-malfeasance and obtaining informed consent to take part in an MHP programme which need to be addressed. These settings specific concerns are addressed in more detail in the settings specific manuals for MHP.

Who is Involved?

The Project Team is responsible for the analysis of the data and may engage an expert (internal or external) to assist them with this task.

Getting Agreement

Evi Kostakou — Wed, 24 Feb 2010 16:52:41 GMT

Aims

Get explicit commitment and support for the project from top management
Identify the goals of the project and draw up an initial project plan
Identify the resources available to the project

What Needs to be Done

This activity involves setting out an explicit agreement for the MHP process, to be agreed between the people responsible for the project, the decision makers within the setting and the other major stakeholders. This agreement may take the form of a 'contract' which serves to provide a visible commitment to the MHP process, especially by decision makers, but also by the other stakeholders.

The agreement should include the following elements:

The scope of the project in terms of its philosophy and the range of issues to be addressed
The commitment of the stakeholders
A commitment to a balanced approach, i.e. individual and environmental interventions
Resources available to the project
Scheduling of the project
Responsibilities
Communications and reporting

Who is Involved?

The Project Team are responsible for this activity.

Developing a Project Team

Evi Kostakou — Wed, 24 Feb 2010 16:52:41 GMT

Aim

Establish project team

What Needs to be Done

This activity is perhaps the most important activity in the Preparations phase - it builds the concrete structures which will be needed for the MHP process to proceed. The more secure the foundations which are built here, the easier the process will become and the more far-reaching the effects of the MHP project will be.

Establishing a Project Team

There are two ways of establishing a project team:

By adapting existing setting structures (e.g. health and safety committees); or
By setting up a new team with the explicit brief to support the MHP process.

The issues which need to be addressed here include the membership of the team to run the project, who will the team report to, what will the function or brief of the team be, and what communications channels will it use?

The brief of the project team will vary according to the size of the MHP project, the level of formality within the setting, the resources available to the project and the nature of the MHP project itself.

Neuvonta- ja palveluverkosto ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä

Tilia Bousios — Tue, 02 Feb 2010 16:04:50 GMT

Ikääntyneillä henkilöillä on oltava yhdenvertainen mahdollisuus osallistua hyvinvointia ja terveyttä edistävään toimintaan. Neuvontapalveluja ja ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä tulee kehittää. Sosiaali- ja terveysministeriön 25.3.2008 asettama työryhmä valmisteli ehdotukset ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä edistävien palvelujen rakenteiden ja toiminnan sisällön kehittämisestä. Työryhmä teki yhteensä 18 ehdotusta. Ehdotukset koskevat ikääntyneiden hyvinvointia ja terveyttä edistävän toiminnan järjestämistä ja rahoitusta, neuvontapalvelujen ja hyvinvointia edistävien kotikäyntien järjestämistä, kohdentamista ja sisältöä sekä osaamisen kehittämistä. Työryhmä teki ehdotuksia myös ikääntyneiden hyvinvointia ja terveyttä koskevan tietopohjan vahvistamisesta sekä toiminnan seurannasta ja arvioinnista. Työryhmän mukaan hyvinvointia ja terveyttä edistävät neuvontapalvelut ovat helposti saatavia lähipalveluja. Ne voidaan toteuttaa puhelimitse, verkkopalveluina, matalan kynnyksen toimipaikoissa annettavina ja asiakkaiden luo liikkuvina palveluina sekä teknologian avulla. Neuvontapalvelut sisältävät hyvinvointiin, terveyteen, palveluihin ja sosiaaliturvaan liittyvää tiedotusta sekä yksilöille ja ryhmille annettavaa neuvontaa ja ohjausta. Hyvinvointia edistävällä kotikäynnillä tehdään yleisarvio henkilön toimintakyvystä ja arvioidaan asuinympäristön riskitekijät, annetaan ohjausta omaehtoiseen hyvinvoinnin edistämiseen ja kerrotaan kunnassa tarjolla olevista palveluista. Kunta laatii suunnitelman kotikäyntien kohdentamisesta. Kohderyhmä valitaan joko 1) iän tai 2) iän ja riskiryhmään kuulumisen perusteella. Hyvinvointia edistävät kotikäynnit ehdotetaan kohdistettavaksi ensisijaisesti säännöllisten palvelujen ulkopuolella oleville 70 - 85 -vuotiaille tai tiettyyn ikäluokkaan tämän ikäryhmän sisällä.

Toimiva lapsi ja perhe

Tilia Bousios — Tue, 02 Feb 2010 16:04:39 GMT

Toimiva lapsi&perhe -työmenetelmät on kehitetty lapsen kehityksen tukemisen ja häiriöiden ehkäisemisen työkaluiksi silloin, kun perheen jommallakummalla vanhemmalla on psykiatrisia oireita. Hankkeen aikana menetelmien sovellusalue on laajentunut perheisiin, joissa on ylipäätään vanhemmuuteen vaikuttavia paineita, kuten vanhemman päihdeongelma tai fyysinen sairaus. Menetelmiä käytetään myös lastensuojelussa. Työkalu sisältää seuraavat osiot: - Lapset puheeksi -keskustelu (Lp) - Beardsleen perheinterventio (Bp) - Lapsiperheneuvonpito - Vertaisryhmät

Omaistoiminnan kehittäminen kohdennetulla palvelusetelillä ja verkostoitumisen avulla

Tilia Bousios — Mon, 01 Feb 2010 13:53:57 GMT

OMPAS-projekti toteutettiin vuosina 2001-2005 Vanhus- ja Lähimmäispalvelun liiton jäsenjärjestöissä. Projektissa olivat mukana Pohjois-Helsingissä Pulmu ry, Kotkassa Palvelutaloyhdistys Koskenrinne ry, Hämeenlinnassa Kössi-säätiö, Ulvilassa Ulvilan Vanhustenhuoltoyhdistys ry ja Raumalla Ruissalo Säätiö. Tavoitteena oli kehittää yhteistyössä kuntien, alueilla toimivien palveluntuottajien ja muiden toimijoiden kanssa asiakaslähtöisiä, omaishoitajan jaksamista tukevia palveluja. Erilaisilla palveluilla ja rahoitusmalleilla haettiin kokemuksia palvelusetelin toimivuudesta vapaan järjestämisen välineenä ja sen merkityksestä vapaan käytön aktiivisuuteen. Lisäksi tavoitteena oli kannustaa omaishoitajia ulkopuolisen avun käyttöön oman jaksamisensa turvaamiseksi. Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto organisoi palvelusetelikokeilun, jossa Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamalla palvelusetelillä tuettiin omaishoidossa olevia yli 65-vuotiaita käyttämään alueilla tarjolla olevia palveluja. Palveluseteli haettiin liitolta ja jäsenjärjestöissä toimivat projektivastaavat avustivat asiakasta ja omaishoitajaa palvelusetelin hakemisessa. Setelin arvo määrittyi palvelukohtaisesti ja kattoi korkeintaan puolet palvelun hinnasta. Sijaishoidon käyttö suunniteltiin omaishoitajan jaksamissuunnitelmassa jopa puoleksi vuodeksi eteenpäin. Omaishoidossa palvelusetelillä järjestetyt palvelut ovat eri selvitysten mukaan osoittautuneet hyvin toimiviksi. Tähän johtopäätökseen tultiin myös OMPAS-projektissa. Tarpeiden monimuotoisuus omaishoidossa asettaa haasteita sekä yksityisille palveluntuottajille että julkiselle palvelujärjestelmälle, sillä pienille asiakasryhmille räätälöityjä palveluja ei ole helppo järjestää kohtuulliseen hintaan. Projektissa palvelujen mukaan porrastetulla palvelusetelillä omaishoitajien oli mahdollista valita heidän tarpeisiinsa sopivat palvelut ja samalla heille tarjoutui mahdollisuus yhdistellä erityyppisiä palveluja. Tarpeet vaihtelevat muutamasta tunnista ympärivuorokauden kestäviin sijaishoidon jaksoihin, ja kokonaisuuden toteutuminen edellytti palvelusuhteen muodostamista usean eri palveluntuottajan kanssa. Tähän tarkoitukseen porrastettu palveluseteli soveltui erittäin hyvin ja oli samalla asiakaslähtöisyyden perusta. Projektin tavoitteet oli asetettu neljälle eri toimijatasolle, joilla myös tulokset konkretisoituivat. Tasot olivat yksilö-, jäsenjärjestö- ja kuntataso, jolla myös palveluntuottajat toimivat sekä yhteiskunnan taso.

Ennaltaehkäisevän kotikuntoutuksen malli

Tilia Bousios — Mon, 01 Feb 2010 13:53:52 GMT

Ennaltaehkäisevä kotikuntoutus on tietyn ajanjakson kestävä interventio omaishoitajan ja hoidettavan tilanteeseen. Siinä jäsennetään perheen kokonaistilannetta ja pyritään löytämään fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia voimavaroja, jotta perhe selviytyisi haastavassa omaishoitotilanteessa. Käytäntö on tarpeeksi yksinkertainen, jotta se voidaan siirtää sellaisenaan minne tahansa Suomessa. Käytännössä on kolme päälähtökohtaa; yksilöllinen palveluohjaus, toimintakyky sekä elämänhallinta. Se sijoittuu vanhustyöhön, erityisesti palveluohjauksen sovellusalueelle.

Ennaltaehkäiseva vanhustyö ja palveluohjaus

Tilia Bousios — Mon, 01 Feb 2010 13:53:48 GMT

Ennaltaehkäisevän vanhustyön ja palveluohjauksen palvelukokonaisuus tuotettiin Jyväskylässä vuosina 2003-2004 olleen Ennaltaehkäisevä työ ja palveluohjaus -hankkeen yhteydessä. Käytännön työn toteuttamispaikkoina ovat asiakkaan koti, alueelliset päiväkeskukset (13), tavaratalot ja asukastilat. Hankkeen aikana rakennettu palvelukokonaisuus kattaa uudet senioreita koskevan ennaltaehkäisevän työn ja palveluohjauksen palvelutuotteet sekä toiminnan uudelleenorganisoinnin. Ennaltaehkäisevän seniori- ja vanhustyön tarkoituksena oli lisätä ikäihmisten palvelutietoutta ja vaikutusmahdollisuuksia ja selkeyttää ikääntyvien palvelujärjestelmää. Tavoitteita toteutettiin palveluohjauksen ja ennaltaehkäisevien kotikäyntien muodossa. Palvelutuotteessa ja -mallissa on tuotettu uudenlaisia palveluita ehkäisevään työhön: palveluvaraukset, toimintaryhmät, www-pohjainen seniori-info, palveluohjaus jalkautettuna lähelle kansalaisia, esimerkkinä ostoskeskukset. Ennaltaehkäisevä työ alkaa kaikille 70 vuotta täyttäneille senioreille tehtävänä kotikäyntinä, missä täytetään kotikäyntilomake, jonka yhteydessä on mahdollista saada yksilöllistä palveluohjausta. Kotikäynnin tekee koulutettu päiväkeskusohjaaja. Lomakkeen pohjalta saattaa aktivoitua monia palveluja tai palvelutarpeet jäävät palveluvarauksiksi, joihin varaudutaan. Yksilöllisen palveluohjauksen lisäksi palveluista tiedotetaan sähköisesti (Seniori-info), alueellisesti päiväkeskuksissa, palveluohjauspäivinä päiväkeskuksissa sekä sovitusti infopisteissä, esimerkiksi Sokos tavaratalossa ja Ikääntyvien yliopistolla. Infopisteet tarjoavat uudenlaisen tavan tehdä etsivää työtä. Ennaltaehkäisevät kotikäynnit mahdollistavat seniorin voimaantumisen ja arjen rikastuttamisen toiminnallisissa ryhmissä (ryhmämuotoinen ja yksilökohtainen päiväkeskustoiminta) ja terveydenhoitoon liittyvissä kysymyksissä (seniorineuvolat). Toiminta edellyttää koordinaattorin ja palveluohjaushenkilöstön sekä henkilöstön, joka huolehtii palveluvarauksista, vuorovaikutusta liittyen kotikäynneistä tuotetun tiedon analysointiin ja palautteiden ohjaukseen eri toimintoihin. Uusi palvelutuote sisältää uusina työmenetelminä uudenlaisia ryhmätoimintoja, etsivää työtä, moniammatillista työtä sekä yhteisöön suuntautuvaa julkisuus- ja vaikuttamistyötä. Miten aiotaan levittää ja juurruttaa: Hankkeen tuotoksena oli palvelumalli ennaltaehkäisevään työhön. Pilottikokeiluna kolmella asuinalueella aloitettu hanke on vakiinnutettu pysyvästi osaksi kotihoidon toimintaa.

Hyvän mielen koulu

Tilia Bousios — Mon, 01 Feb 2010 13:53:42 GMT

Hyvän mielen koulu -koulutuspäivä vahvistaa oppilashuoltoryhmien mielenterveystaitoja sekä tukee koulun sisäisen yhteistyön rakentumista. Koulutus kestää yhden päivän ja se on maksuton. Koulut saavat lisäksi Mielen hyvinvoinnin opetusmateriaalipaketin sekä sähköisen työkirjan maksutta itselleen. Koulutusta suositellaan erityisesti oppilashuollosta vastaavalle työryhmälle. Ryhmä voisi koostua esimerkiksi rehtorista, apulaisrehtorista, kouluterveydenhoitajasta, koulukuraattorista, koulupsykologista ja opettajasta/erityisopettajasta (3-4 hlöä/koulu). Yhteen koulutuspäivään osallistuu 10 koulun tiimit.

Ikäihmisten palvelujen laatusuositus

Tilia Bousios — Mon, 01 Feb 2010 13:34:48 GMT

Sosiaali- ja terveysministeriö ja Kuntaliitto ovat julkaisseet ikäihmisten palvelujen uuden laatusuosituksen. Suositus on tarkoitettu kunnille ikäihmisten palvelujen kehittämistyön ja arvioinnin välineeksi. Edellinen ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskeva laatusuositus oli vuodelta 2001. Lähtökohta on, että kunnalla on valtuuston hyväksymä ikääntymispoliittinen strategia, jonka toimeenpano on kytketty kunnan talousarvioon. Strategian toteutumista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Strategia voi olla myös useamman kunnan yhteinen. Huomio hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen Laatusuositus painottaa ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ja ehkäisevän toiminnan merkitystä. Neuvonta- ja muilla ehkäisevillä palveluilla monipuolistetaan palveluvalikoimaa. Suositus asettaa valtakunnalliset tavoitteet ikäihmisten säännöllisesti käyttämille palveluille. Näitä palveluja ovat kotihoito, omaishoidon tuki sekä pitkäaikaisen hoiva ja hoito tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon yksiköissä. Kunnat asettavat omissa strategioissaan kuntakohtaiset tavoitteet palveluille iäkkäiden tarpeiden ja paikallisten olojen pohjalta. Suosituksessa kuvataan henkilöstön mitoitusperusteita ja annetaan suosituksia henkilöstön vähimmäismitoituksesta ympärivuorokautisessa hoidossa. Ikäihmisten asumis- ja hoitoympäristöjen esteettömyyttä, turvallisuutta ja viihtyisyyttä parannetaan. Pitkäaikaishoivaa tarjoavissa yksiköissä tavoitteena ovat riittävät tilavat yhden hengen huoneet. Kotona selviytymistä tuetaan Palvelurakennetta muutetaan edelleen siten, että kotona asumista tukevia palveluja lisätään ja pitkäaikaisen laitoshoidon osuutta vähennetään. Ikäihmisten arjen kannalta kotiin tai lähietäisyydeltä kotoa saatavat palvelut ovat keskeisiä. Tavoitteeksi asetettu palvelurakenteen muutos hillitsee toteutuessaan sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten kasvua. Mikäli palvelurakenteita ei uudisteta, kustannusten kasvua on vaikea hillitä, kun väestön ikärakenne muuttuu nopeasti ja palvelutarpeet kasvavat. Rakenteiden ohella myös toimintatapoja on uudistettava.

Ikääntymisen resurssikeskus

Tilia Bousios — Mon, 01 Feb 2010 13:34:27 GMT

Ikääntymisen resurssikeskusmalli on uudenlainen tapa toteuttaa ikääntyvien toimintaa ja palveluita. Oppaassa kerrotaan miten palvelutaloja ja kotihoitoa kehitetään niin, että mahdollistetaan ikäihmisten kotona asuminen mahdollisimman pitkään ja laadukkaasti. Opas tarjoaa käytännönläheistä luettavaa kaikille vanhustyön toimijoille. Resurssikeskuksen sisältämät ennaltaehkäisevät toiminnot ja kotona asumista tukevat palvelut ovat oppaassa esiteltynä ytimekkäästi ja laadun kehittämisen näkökulmasta. Oppaassa kuvataan miten toimintaa ja palveluita kehitetään sekä miten olemassa olevia resursseja voidaan nykyistä paremmin hyödyntää ja mistä voi löytää uusia resursseja.

Haku

Tilia Bousios — Fri, 13 Jun 2008 11:27:58 GMT

Haku -toiminto on jaettu kahteen osaan. Ensimmäinen osa sisältää hakukriteerien valinnan ja toinen osa sisältää hakutuloksen. (Tästä näkymästä löytyvät kaikki työkalut, jos mitään valintakriteerejä ei käytetä).

Päästäksesi valitsemaan hakukriteereitä klikkaa näytä hakuriteerit -linkkiä ja valitse sitten haluamasi kriteerit. Tämän jälkeen Paina Haku -linkkiä ja hakutuloksesi ilmestyy näytölle.

ProMenPol tietokanta

Tilia Bousios — Fri, 13 Jun 2008 11:16:00 GMT

Tervetuloa ProMenPol- tietokantaan!

ProMenPol -tietokanta on valikoima mielenterveyden edistämisen työkaluja, jotka kohdistuvat kolmeen toimintaympäristöön

Koulut
Työpaikat ja
Ikääntyneiden asumispalvelut

Kuhunkin toimintaympäristöön liittyvät mielenterveyden edistämisen työkalut on luokiteltu käyttäen muokattua ICF -luokitusta, ICD10 -luokitusta ja mielenterveyden edistämisen mallien mukaista jaottelua.

ProMenPol -tietokanta ja siihen sisältyvät työkalut löytyvät klikkaamalla linkkejä näytön vasemmassa reunassa.

Nämä linkit sisältävät:

Tietokanta - antaa käyttäjälle mahdollisuuden tarkastella tietokantaa valitsemallaan kielellä. Tässä toiminnossa voit myös lisätä omat työkalusi englanniksi, saksaksi, hollaniksi, viroksi tai suomeksi rekisteröitymällä ProMenPol -jäseneksi.
Haku - mahdollistaa hakujen tekemisen kielestä riippumatta koko tietokannasta valittujen hakukriteerien avulla
Edistynyt Asiasanahaku - antaa käyttäjälle mahdollisuuden toteuttaa edistyneen asiasanahaun, joka perustuu ICF -luokitukseen, ICD10 -luokitukseen ja mielenterveyden edistämisen mallien mukaiseen jaotteluun.

Yksityiskohtainen kuvaus eri toiminnoista löytyy linkistä: ProMenPol Database Description [EN]

Voit myös lisätä omat työkalusi englanniksi, saksaksi, hollaniksi, viroksi tai suomeksi rekisteröitymällä ProMenPol -jäseneksi ja valitsemalla haluamasi kielen näytön yläreunassa olevasta valikosta.