Tools
- Utilities:
- Print this page
- Send this page
- Font size:
- Increase font size
- Decrease font size
Omaistoiminnan kehittäminen kohdennetulla palvelusetelillä ja verkostoitumisen avulla
01/02/2010
Tietoa työkaluista
Työkalun kuvaus
OMPAS-projekti toteutettiin vuosina 2001-2005 Vanhus- ja Lähimmäispalvelun liiton jäsenjärjestöissä. Projektissa olivat mukana Pohjois-Helsingissä Pulmu ry, Kotkassa Palvelutaloyhdistys Koskenrinne ry, Hämeenlinnassa Kössi-säätiö, Ulvilassa Ulvilan Vanhustenhuoltoyhdistys ry ja Raumalla Ruissalo Säätiö. Tavoitteena oli kehittää yhteistyössä kuntien, alueilla toimivien palveluntuottajien ja muiden toimijoiden kanssa asiakaslähtöisiä, omaishoitajan jaksamista tukevia palveluja. Erilaisilla palveluilla ja rahoitusmalleilla haettiin kokemuksia palvelusetelin toimivuudesta vapaan järjestämisen välineenä ja sen merkityksestä vapaan käytön aktiivisuuteen. Lisäksi tavoitteena oli kannustaa omaishoitajia ulkopuolisen avun käyttöön oman jaksamisensa turvaamiseksi. Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto organisoi palvelusetelikokeilun, jossa Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamalla palvelusetelillä tuettiin omaishoidossa olevia yli 65-vuotiaita käyttämään alueilla tarjolla olevia palveluja. Palveluseteli haettiin liitolta ja jäsenjärjestöissä toimivat projektivastaavat avustivat asiakasta ja omaishoitajaa palvelusetelin hakemisessa. Setelin arvo määrittyi palvelukohtaisesti ja kattoi korkeintaan puolet palvelun hinnasta. Sijaishoidon käyttö suunniteltiin omaishoitajan jaksamissuunnitelmassa jopa puoleksi vuodeksi eteenpäin. Omaishoidossa palvelusetelillä järjestetyt palvelut ovat eri selvitysten mukaan osoittautuneet hyvin toimiviksi. Tähän johtopäätökseen tultiin myös OMPAS-projektissa. Tarpeiden monimuotoisuus omaishoidossa asettaa haasteita sekä yksityisille palveluntuottajille että julkiselle palvelujärjestelmälle, sillä pienille asiakasryhmille räätälöityjä palveluja ei ole helppo järjestää kohtuulliseen hintaan. Projektissa palvelujen mukaan porrastetulla palvelusetelillä omaishoitajien oli mahdollista valita heidän tarpeisiinsa sopivat palvelut ja samalla heille tarjoutui mahdollisuus yhdistellä erityyppisiä palveluja. Tarpeet vaihtelevat muutamasta tunnista ympärivuorokauden kestäviin sijaishoidon jaksoihin, ja kokonaisuuden toteutuminen edellytti palvelusuhteen muodostamista usean eri palveluntuottajan kanssa. Tähän tarkoitukseen porrastettu palveluseteli soveltui erittäin hyvin ja oli samalla asiakaslähtöisyyden perusta. Projektin tavoitteet oli asetettu neljälle eri toimijatasolle, joilla myös tulokset konkretisoituivat. Tasot olivat yksilö-, jäsenjärjestö- ja kuntataso, jolla myös palveluntuottajat toimivat sekä yhteiskunnan taso.Työkalun tunnusmerkit
Hakemus alueella: Yleisessä käytössä yhdessä maassa
Työkalua käytetty lähinnä: Suomi
Kehitysvaihe: Kehitetty äskettäin (2-3 vuotta)
Arviointi ja tutkimus: Tutkimuksia/teknistä tietoa saatavilla
Kohderyhmän osallistuminen suunnitteluun: Tietoa ei löytynyt
Arvioinnin kuvaus
OMPAS-projektin toteutumista ohjasi ja arvioi asiantuntijatyöryhmä, jossa olivat edustettuina Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry, Sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Kuntaliitto ja Stakes. Yksilötasolla tavoitteena oli kotona selviytyminen ja omaishoitajan henkilökohtainen jaksaminen, mikä perustui yksilölliseen ja hyvin subjektiiviseen kokemukseen. Oman vapaa-ajan merkitys jaksamiselle ymmärrettiin, mutta käytännössä palvelun hinta oli ollut merkittävin este vapaan käytölle. Riittävällä taloudellisella tuella vapaata oltiin kuitenkin valmiita käyttämään ja palvelusetelin etuna nähtiin sen tarjoama valinnanmahdollisuus. Selvä raja palvelujen käytölle osoittautui olevan noin viiden euron omavastuuosuudessa tuntityöstä kotiin ostettavissa palveluissa. Muiden palvelujen kohdalla palvelusetelin arvon merkitystä oli vaikeampi arvioida, koska siihen ei löytynyt vertailukohdetta.
Bookmark with: